Kannattaako jääkiekkoilijan tehdä rinnallevetoa osana fysiikkaharjoittelua?

Rinnalleveto on yksi tunnetuimmista räjähtävää voimaa kehittävistä liikkeistä, ja sen hyödyt esimerkiksi lantion ojennuksen ja koko kehon voimantuoton kehittämisessä ovat kiistattomat. Esimerkiksi lantiosaranan (hip hinge) voiman ja nopeuden kehityksessä rinnalleveto on erinomainen työkalu.

Silti Viima Hockeyn fysiikkavalmennuksessa tämä liike ei kuulu harjoitusohjelman vakiotyökaluihin – syystä.

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, että jääkiekko on laji, jossa pelaajien lähtökohdat ja taustat vaihtelevat merkittävästi. Off-season -harjoitteluun saapuu pelaajia eri ikäluokista, eri koulukunnista ja eri teknisellä valmiustasolla. Rinnalleveto on teknisesti vaativa liike, joka vaatii usein pitkäjänteistä harjoittelua ja yksilöllistä ohjausta, jotta se olisi sekä tehokas että turvallinen.

Esimerkki kovasta voimatasosta: Vasta 16-vuotiaana Jack Eichel, tuleva NHL-tähti, suoritti raakarinnallevedon (hang power clean) lähes 140 kilon kuormalla. Tämä on osoitus siitä, mihin huipputason tekninen osaaminen ja voimatasot voivat yhdistyä, kun perusteet rakennetaan ajoissa sekä oikein. Ja kuinka se kaikki lopulta näkyy tärkeimmässä paikassa eli jäällä muun muassa eliittitason luisteluna. 

Valitettavasti osa pelaajista tekee rinnallevedon teknisesti virheellisesti – joko liikeradat eivät ole puhtaat, tai voimantuotto ei kohdistu oikein. Tämä tarkoittaa, että riskit saattavat nousta, ja harjoittelun hyötysuhde jää usein vajaaksi. Tekniikan opettaminen vie paljon aikaa, jota off-seasonin, kesän, rajallisessa harjoitusjaksossa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, jos tavoitteena on maksimoida kehitys ja siirtovaikutus peliin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rinnallevetoa tulisi harjoitella missään vaiheessa uraa. Päinvastoin, jo junioriputkessa olisi erittäin hyödyllistä opetella rinnallevedon tekniikkaa osaavan painonnostovalmentajan ohjauksessa. Tällöin liike voidaan myöhemmin ottaa tehokkaasti käyttöön myös osana huippuvaiheen harjoittelua.

Tutkimuskirjallisuudesta tiedämme, että voimantuoton ja räjähtävyyden kehittämiseen on olemassa useita tehokkaita vaihtoehtoja, jotka vaativat vähemmän teknistä opettelua, mutta tarjoavat vastaavia hyötyjä lantion ojennuksen, jalkojen räjähtävyyden ja voimansiirron näkökulmasta. Esimerkiksi trap bar -hypyt, kevennetyt hyppysarjat tai vastuskuminauhoilla tehostetut lantionojennukset tarjoavat mitattavaa kehitystä ja turvallisempaa toteutusta.

Viima Hockeyn fysiikkametodissa keskeistä on ajan ja tuloksen suhde. Teemme valintoja, jotka optimoivat harjoitusvaikutuksen – turvallisesti ja pelaajalähtöisesti. Rinnalleveto on erinomainen liike, mutta ei paras valinta kaikille. Etenkään, jos tavoitteena on pelisuoritukseen siirtyvä hyöty ja tehokas off-season.

Yhteenvetona: rinnalleveto voi olla hyödyllinen työkalu jääkiekkoilijan fysiikkakehityksessä – mutta vain silloin, kun tekniikka on hallussa ja liike toteutetaan oikein. Käytännössä suurimmalle osalle pelaajista löytyy kuitenkin tehokkaampia ja suoraviivaisempia tapoja kehittää samoja fyysisiä ominaisuuksia. Me Viimalla valitsemme ne keinot, jotka tuottavat varmuudella tulosta – ei vain salilla, vaan kaukalossa. Jos haluat perehtyä syvällisemmin jääkiekkoilijoiden voimaharjoittelun moninaiseen kokonaisuuteen, suosittelemme lukemaan esimerkiksi tämän katsauksen jääkiekkolijoiden voimaharjoittelusta. 

Haluatko harjoitella jääkiekkoon suunnitellun, tutkitusti toimivan fysiikkametodin avulla missä tahansa, milloin tahansa? 

Tutustu Viima Hockeyn uuteen verkkovalmennukseen! Harjoittelu tapahtuu kätevästi mobiilisovelluksen kautta – täysin yksilöllisesti, selkeästi ja turvallisesti. Me tuomme huippuluokan valmennuksen suoraan sinun arkeesi. Lue lisää TÄSTÄ.