Miksi Connor McDavid harjoitteli lajimotoriikkaa jo 13-vuotiaana – ja miksi sinun pitäisi myös
Share
Jääkiekko on poikkeuksellinen urheilulaji – se haastaa kehon toimimaan tavoilla, jotka eivät ole ihmiselle luonnollisia. Kun kädessä on maila ja voimantuotto luistelussa tapahtuu sivusuunnassa, kehon luontainen rytmi rikkoutuu. Siinä missä kävellessä tai juostessa kädet ja jalat liikkuvat samassa rytmissä, samaan suuntaan, jäällä tämä yhteys usein katkeaa.
Kiekkoa suojatessa kädet voivat olla paikallaan, mutta jalkojen on silti tuotettava liikettä. Kiekon kanssa luistellessa kädet ja jalat toimivat eri rytmeissä. Tämä tekee jääkiekosta motorisesti erittäin haastavan lajin – ja juuri siksi lajispesifiä motoristen taitojen harjoittelua tarvitaan.
Kolmen asian liitto: liike, kiekon käsittely ja havainnointi
Jääkiekossa kiekollinen pelaaminen rakentuu kolmen keskeisen osan ympärille:
- Liiketuotto jaloilla
- Kiekon käsittely käsillä
- Havainnointi ja päätöksenteko pelissä
Usein haaste syntyy siinä hetkessä, kun pelaaja alkaa havainnoida peliä – esimerkiksi etsiä syöttölinjaa – ja jalat pysähtyvät. Motorinen kontrolli ei enää pysy kasassa, koska liike, leipominen ja havainnointi eivät toimi yhdessä.
Asian voi vertauskuvallisesti yksinkertaistaa jalkatreeniin salilla: teemme kyykkyjä, jotta jalat olisivat vahvemmat ja luistelu nopeampaa. Sama logiikka pätee lajimotoriikkaan – kehitetään liikepankkia, jotta hermosto ja keho pystyvät tuottamaan monipuolista, rytmillisesti eriytynyttä liikettä jäällä.
Mitä tiede kertoo lajimotoriikasta?
Tutkimuksissa, joissa mukana olivat muun muassa huippujalkapalloilija Neymar Jr ja eri tasoisia ammatti ja -amatööripelaajia, selvitettiin, miten aivot aktivoituvat motoristen tehtävien aikana. Neymarin kohdalla havaittiin, että hänen aivojen motorisesta ohjauksesta vastaavat alueet aktivoituivat vähemmän kuin muilla.
Tämä ei tarkoita laiskuutta – päinvastoin. Kun harjoiteltu liikepankki on laaja ja liikkeet automatisoituneita, keho tarvitsee vähemmän "aivokapasiteettia" liikkeen tuottamiseen. Se vapauttaa kapasiteettia taas tärkeämpään eli havainnointiin ja päätöksentekoon pelin aikana.
Connor McDavid – lajimotoriikan mestari jo 13-vuotiaana
Connor McDavid on loistava esimerkki pelaajasta, joka ymmärsi lähipiirinsä kanssa lajimotoriikan merkityksen jo varhain. McDavid harjoitteli nuorena paljon ja systemaattisesti liikkeitä, joissa yhdistyivät kehon luontaisten rytmien "rikkominen", kiekonkäsittely ja havainnointi.
Tämä harjoittelu on luonut vahvaa pohjaa, miksi McDavid pystyy tänä päivänä yhdistelemään luistelunopeuden, kiekonkäsittelytaidon ja pelinlukemisen tavalla, joka näyttää lähes yliluonnolliselta.
Viiman näkemys: yhdistä liike ja havainnointi
Jääkiekko on jatkuvaa havainto–päätös–liike- ketjua. Mitä paremmin pelaaja pystyy tuottamaan liikettä ja käsittelemään kiekkoa samalla, kun hän havainnoi peliä, sitä luonnollisemmaksi ja tehokkaammaksi hänen pelinsä muuttuu. Harjoittelu on järkevää aloittaa nuorena ja suljetussa ympäristössä esimerkiksi off-ice harjoitteluna, ja siirtää ajan myötä jäälle sekä avoimempaan ympäristöön.
Viima Hockeyn valmennusfilosofian ytimessä on tämä ajatus: kehitetään pelaajan hermostollisia ja motorisia edellytyksiä, jotta lajissa tarvittavat taidot voidaan yhdistää oikealla tavalla – niin, että ne näkyvät tärkeimmässä paikassa eli pelissä. Silloin keho, mieli ja peli alkavat puhua samaa kieltä.
Haluatko ymmärtää, miten tätä voi harjoitella käytännössä? Tutustu Viiman viikoittaisiin off-ice -valmennuksiin Hybridiarenalla, joissa lajimotoriikka ja havainnointimotoriikka yhdistyvät jääkiekon kovaan ytimeen!